Vuosituhannen vaihtuminen

Vuosituhannen kuten myös -satojen vaihtumisen ajankohdasta on aina silloin tällöin käyty kiivastakin mielipiteenvaihtoa. On esitetty eri katsantokannoille erilaisia ja useimmiten historiallisia perusteita. Harvemmin on pysähdytty tarkastelemaan ajanlaskuamme nykykäytännon mukaisena.
Käytössämme oleva ajanlasku on nerokas. Siinä vuodet, kuukaudet ja kuukaudenpäivät ovat ajanjaksoja ja muodostavat yhtenäisen järjestyslukujärjestelmän. Sen sijaan kellon mittaamat ajankohdat ovat kestottomia, ja niiden avulla ajanjaksoja mitattaessa tarvitaan kahden ajankohdan muodostama yhdistelmä, esim. aukioloaika 9 - 16.
Näiden yhdistelmillä saadaa rajaton määrä erilaisia aikaan liittyviä määrittelyjä kulloisenkin tarpeen mukaan. 
Ajanlaskuamme kuvaa ehkä parhaiten alla oleva graafinen kuva.
 

Kun "vuosituhannen" vaihtumista juhlittiin vuoden 2000 alkaessa, todellisuudessa se näytti yhtä hölmöltä kuin vuoden vaihtumista juhlittaisiin aina joulukuun alkaessa. Onhan se vuoden viimeinen kuukausi samoin kuin vuosi 2000 on toisen vuosituhannen viimeinen vuosi - nimikkovuosi.
Ilmiötä voisi verrata siihen, kun uskottiin, että maapallo on kaiken keskipiste, koska näytti siltä. Tässäkin luullaan, että vuosituhat vaihtuu, koska näyttää siltä vuosiluvun ensimmäisen numeron muuttuessa.

Nettiäänestys

Nettiäänestys on ennakkoäänestys, joka toimii nykyisten äänestysmuotojen rinnalla ja on avoinna varsinaisen ennakkoäänestysajan alusta varsinaisen äänestysajan loppuun.
Äänestyskutsukortissa on äänestystunnus, ja se on kytketty äänestäjän henkilötunnukseen nettiäänestysjärjestelmässä, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksella.
Äänestysmenetelmän pääpiirteet ovat seuraavat:

• Avautuneessa portaalissa aluksi syötetään äänestystunnus.  
• Äänestysjärjestelmä tarkistaa pankkitunnusta ja äänestystunnusta vastaavat henkilötunnukset, ja jatkoon pääsee, kun tiedot täsmäävät.
• Seuraavaksi syötetään ehdokkaan äänestysnumero joko valinnasta tai kirjoitettuna.
• Vain olemassa oleva numero hyväksytään.
• Enterin jälkeen äänestysnumero ja -tunnus tallentuvat äänestysjärjestelmän pitoon, samalla lailla kuin syötetyt maksut pankkijärjestelmän maksannassa mutta ilman eri vahvistusta, mikä tässä tapahtuu kyselynä järjestelmästä poistuttaessa.
• Yksinkertaistettuna tietokanta muodostuu kolmesta taulusta: ehdokas, äänestäjä ja äänestystulos. Äänestystuloksen avaimena ehdokkaan suuntaan toimii äänestysnumero ja äänestäjän suuntaan kertakäyttöinen tunnus, jonka systeemi luo uniikisti uudestaan joka äänestyskerta.
• Äänestysnumeroa voi muuttaa rajattomasti tai ennalta asetetun määrän äänestysajan puitteissa.
• Äänestysajan päättyessä äänestys aktivoituu, jolloin järjestelmä kirjoittaa äänestäjän taulussa kertakäyttöisen tunnuksen päälle "Äänestys tapahtunut" -tilatiedon katkaisten siten yhteyden äänestystulokseen.
• Järjestelmä tulostaa ehdokkaiden saaman nettiäänimäärän.
• Haluttaessa voidaan tulostaa numeroittain paperiset äänestysnumerolipukkeet.
• Lipukkeessa on ehdokkaan numeron lisäksi vastaava viimeksi annettu kertakäyttötunnus, joka osoittaa, että numero on syntynyt nettiäänestyksessä.
• Järjestelmästä voidaan tulostaa "Äänestys tapahtunut" -tilan perusteella, ketkä ovat äänestäneet netissä. 

Henkilöllisyys voidaan varmentaa kaikkein tehokkaimmin pankkitunnuksella. Siitä pitää huolen pankkitilin omistajan sille antama korkea yksityisyysarvo. Kaikissa muissa tunnistusmenetelmissä kynnys väärinkäyttöön on huomattavasti alhaisempi.
Äänestettäessä varsinaisella äänestyspaikalla nettiäänestystilanne tarkistetaan, mahdollinen nettiäänestys kumotaan ja sen myöhempi aktivoituminen estetään.
Kun äänestystiedot viivakoodataan, toimenpiteestä tulee varma, nopea ja vaivaton.
Nettiäänestys ei sulje pois muita käytössä olevia äänestysmuotoja.